Modulaarinen kokonaisarkkitehtuuri: Miksi kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin?

Hyväksy tilastolliset ja markkinointievästeet nähdäksesi videon

Päivitä evästeet

Kun organisaatiot suunnittelevat digitaalisen läsnäolonsa uudistamista, puhutaan usein edelleen ”verkkosivustouudistuksista”. Nykyään parempi termi tälle on “verkkopalvelu-uudistus”, sillä kyse on puhtaiden staattisten sisältöjen sijaan monipuolisista verkkopalveluista. Verkkopalvelu sisältää huomattavasti enemmän interaktiivisia osia, kuten:

• Toimintakehoitteita (CTA)

• Lomakkeita

• Asiointitoimintoja

• Verkkokauppoja

• Integraatioita muihin järjestelmiin

Nämä vaativat taakseen saumattoman teknisen kokonaisuuden. Onnistunut verkkopalveluinvestointi vaatii siirtymistä pois yksittäisistä, isoista siiloista kohti hallittua ja modulaarista kokonaisarkkitehtuuria. Tämä tarkoittaa sitä, että koko digitaalinen ekosysteemi rakennetaan erillisistä, itsenäisistä palasista, jotka kommunikoivat keskenään, sen sijaan että kaikki toiminnot yritettäisiin ahdata yhteen suureen järjestelmään.

Integraatiokyky ratkaisee järjestelmäinvestoinnin arvon

Tärkein kriteeri uutta järjestelmää hankittaessa on sen kyky integroitua muihin järjestelmiin avointen rajapintojen kautta. Jos järjestelmä ei pysty kommunikoimaan muiden järjestelmien kanssa, järjestelmän toimittaja hallitsee täysin sitä, miten organisaatio voi käyttää omaa dataansa.

Perinteisesti esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) ja asiakashallinta (CRM) on pidetty täysin erillään, jolloin tietoa on jouduttu syöttämään käsin useaan paikkaan. Modulaarisessa kokonaisarkkitehtuurissa tavoitteena on poistaa nämä siilot ja rakentaa kokonaiskuva, jossa tieto virtaa esteettä kaikkiin sen osiin.

Vältä monimutkaisia monoliitteja – suosi erikoistuneita järjestelmiä

Yksi suurimmista virheistä on pyrkiä rakentamaan yksi ”kaiken tekevä” monoliittinen järjestelmä. Monoliitit ovat kalliita kehittää ja ylläpitää sekä erittäin vaikeita korvata. Sen sijaan on tärkeää tunnistaa kunkin järjestelmän vahvuudet:

• Verkkokauppa: Tarjoaa ostoputken ja tuotteet, mutta siellä ei kannata säilyttää esimerkiksi asiakasdataa tai tietosisältöä.

• Asiointipalvelu: Sisältää loppukäyttäjän interaktiiviset toiminnot (esimerkiksi OmaVero, sähkönkulutuksen seuranta, jne.).

• Sisällönhallinta (CMS): Toimii keskitettynä viestinnän solmukohtana, josta sisältöä voidaan jaella sivustojen lisäksi mobiiliapplikaatioihin, sosiaaliseen mediaan tai jopa uutiskirjeiden personointiin CRM:ssä.

• ERP & CRM: Muodostavat liiketoiminnan selkärangan, joka keskustelee suoraan esimerkiksi verkkokaupan tai asiointipalvelun kanssa.

Integraatioadapterit säästävät kustannuksia

Järjestelmien välinen yhteys kannattaa toteuttaa integraatioadaptereilla. Niiden avulla mahdolliset räätälöinnit pidetään järjestelmien ulkopuolella. Tämä on kriittistä, jotta kalliita räätälöintejä ei tarvitse tehdä uudestaan jokaisen päivityksen tai järjestelmän vaihtamisen yhteydessä. Kun arkkitehtuuri rakennetaan tästä näkökulmasta, uusia osia on helppo lisätä ja vanhoja korvata ilman suuria ongelmia tai kustannuksia. Lopputuloksena on vankka pohja, jonka elinikä on pitkä ja joka skaalautuu liiketoiminnan tarpeiden mukaan.

Ajatuksiaan jakoi