Sain ITviikolta luvan (kiitos Mari) julkaista yhteisöartikkelini ja aiemman Web 2.0 -haastatteluni täällä. Tässä entryssä on yhteisöartikkeli, haastattelu ilmestyy tänne lähiaikoina.

Verkkoyhteisössä on voimaa

Useat tuoreet internet-tähdet pohjautuvat yhteisöihin. Flickr tarjoaa mahdollisuuden tallettaa, jakaa ja kommentoida valokuvia, Wikipedia kilpailee vakavasti Encyclopedia Britannican kanssa laajimman tietosanakirjan tittelistä ja LinkedIn linkittää työläiset tuttavuuksien kautta koko maailman kattavaksi verkoksi.

Osataan verkottuminen Suomessakin. Habbo Hotel tarjoaa virtuaalisia hotellihuoneita teineille lähes 20 maassa ja IRC-Galleriasta löytyy melkein kaikkien pikaviestittäjien naamat ja paljon muuta sisältöä.

Näissä palveluissa yhteisö tuottaa lähes kaiken palvelussa tarjottavan sisällön, markkinoi palvelua toisilleen ja ulkopuolisille, hallinnoi palvelua yhdessä tarjoajan kanssa ja vie palvelua eteenpäin henkeä salpaavalla vauhdilla.

Palvelujen käyttömäärät ovat huikeita, ja ne ovat kaikki omalla sarallaan johtajia. Osa on jo saavuttanut aseman, jossa kilpailijoita ei enää voi syntyä suurellakaan rahalla.

Yhteisö on kasvun moottori

Mikäli palveluntarjoaja pystyy luomaan ja valjastamaan riittävän laajan yhteisön oman palvelunsa vetäjäksi, palvelu saa nopeasti etumatkaa kilpailijoihin nähden. Jos yhteisö vielä kasvaa jatkuvasti, etumatka kasvaa eksponentiaalisesti. Tällaista palvelua ei saa kiinni enää kukaan, riippumatta käytössä olevista resursseista.

Yhteisön luominen ei kuitenkaan käy tuosta vain. Pelkät kaupalliset lupaukset eivät kanna pitkälle. Kukaan ei jaksa käyttää omaa vapaa-aikaansa palkintojen tai muiden ulkoisten kannustimien vuoksi, vaan intohimo tuottaa sisältöä täytyy nousta henkilön sisältä. Yritysten täytyy löytää nämä intohimot ja kanavoida niitä yhteisön hyväksi.

Yhteisö on luonteeltaan kaoottinen olio, sitä ei voi kontrolloida. Sen käyttäytymistä voidaan yrittää ohjata haluttuun suuntaan säännöillä ja palveluntarjoajan toiminnalla. Jos yhteisö kuitenkin kokee ohjailun olevan liikaa arvomaailmansa vastaista, yhteisö hajoaa ja palvelu menettää arvonsa.

Kontrolloinnin sijaan yritysten tulisikin ennenkaikkea tarjota yhteisölle tila ja puitteet syntyä. Virtuaalinen hiekkalaatikko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia luoda ja rakentaa yhteisölle tärkeitä asioita, esimerkiksi kattavaa tietosanakirjaa tai pikaviestigalleriaa. Kontrollista luopuminen on vaikeaa yrityksille; liiketoimintahan pitkälti perustuu ihmisten ja asioiden hallinnointiin.

Yhteisö ei välttämättä toimikaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja palvelu muuttaa muotoaan tarjoajan aikeista ja toiveista riippumatta. Tällaisessa tilanteessa kyvyt punnitaan, ja voittajat kääntävät tilanteen omaksi edukseen laittamalla yhteisön lyhyen aikavälin liiketoimintansa edellä ja jatkavat palvelun kehittämistä uusista lähtökohdista. Toiset eivät taas pysty sulattamaan uutta käännettä ja palvelun annetaan näivettyä.

Yhteisö toimii myös b2b-maailmassa

Yhteisöpohjaisia palveluja on toteutettu myös b2c- ja b2b-puolelle. Esimerkiksi DreamHostin tekninen tuki pohjautuu suurelta osin käyttäjien toisilleen kirjoittamiin ohjeisiin. Näin ne pysyvät paremmin ajan tasalla ohjelmistojen päivittyessä ja sivuilta löytyy tietoa eksoottisemmistakin sovelluksista. Tällaista tietoa ei olisi tarjolla tukihenkilökunnan kirjoittamissa ohjeissa lainkaan, koska sovellusta ei tueta virallisesti.

Yritysten sidosryhmiä voidaan myös ajatella yhteisöinä, onhan heillä jo yksi yhteinen kiinnostuksen kohde - lisää on varmasti löydettävissä tutustumalla ryhmään tarkemmin. Jos yritys pystyy kehittämään yhteisöllisen palvelun jollekin sidosryhmälleen, uskollisuus yritystä kohtaan nousee tässä ryhmässä - ryhmähän voi palvelun kautta vaikuttaa yritykseen nykyisiä keinojaan paremmin. Molemmat voittavat.

Seuraavat voittajat?

Nykyiset suomalaiset yhteisöpalvelut ovat lähteneet liikenteeseen harrastusten kautta, mutta Yhdysvalloissa vastaavanlaisia palveluja synnytetään ammattimaisesti.

Mikään ei estä suomalaisia menestymästä uusillakin yhteisöpalveluilla. Aloituskynnys on matala kuluttajapuolella: tarvitaan idea tai sen poikanen, muutama osaava kehittäjä ja palvelin internet-yhteydellä. Kaikki tarvittavat ohjelmat ja työkalut ovat ilmaisia, kiitos open source -yhteisöjen.

Mikäli kehittäjät tekevät töitä hartiapankkiperiaatteella, kuukausittaiset kulut voivat olla jopa alle sata euroa.

Palvelun ideankaan ei tarvitse olla aivan loppuun asti mietitty. Palvelu avataan mahdollisimman nopeasti, alpha-versio harvoille ja valituille, beta jo useammille ja lopuksi 1.0 kaikille. Alussa käyttäjät kestävät pieniä puutteita, käyttökatkojakin ymmärretään.

Palvelun kehittämisestä blogataan jatkuvasti ja alkuvaiheen yhteisöltä otetaan vastaan kaikki mahdollinen palaute, jolloin palvelu hioutuu vastaamaan käyttäjien tarpeita. Loppu on sitten tulevaisuuden historiaa.

Kirjoittaja toteuttaa Web 2.0 -palveluja Exove Oy:ssä
Janne Kalliola